Keskity "avoimiin salin oviin"
5. maaliskuu 2021
"Lämmitys ikkunat auki" kotitalouksissa on sama kuin "lämmitys ovet auki" tuotanto- ja varastohalleissa. On hienoa, jos tähän on varaa teollisuudessa ja kaupassa, koska tuotanto ja liiketoiminta luonnollisesti sujuvat - valitettavasti tämä ei ole monille yrityksille itsestäänselvyys koronaviruksen aikana.
Die Frage stellt sich aber: will und kann man sich leisten, im Winter teure Wärme einfach durch geöffnete Hallentore zu verheizen?
Der Brennpunkt „Offene Hallentore“ ist heiß diskutiert. Am meisten zwischen denjenigen, die in Unternehmen für die Reduktion von Betriebskosten zuständig sind und denen, die einen möglichst reibungslosen Produktions- und Lieferprozess zu verantworten haben. Wer denkt im laufenden Tagesgeschäft schon daran, Tore zu schließen, die wenig später ohnehin wieder geöffnet werden müssen?
Bewährte Lösungen für dieses Problem setzen auf digitale Intelligenz bei der Steuerung von Hallenheizungen. Spezielle Tools erfassen die Vorgänge an den Toren und schalten die Heizgeräte gezielt für die Zeit der Öffnung ab. Über die Heizperiode hinweg sorgt das für eine deutliche Reduktion von Energieverbrauch und -kosten. Bei einem Unternehmen in Laubach konnten so die Toröffnungszeiten erfasst und optimiert werden – alleine dadurch wurden die Betriebskosten erheblich gesenkt. Interessant dabei ist: diese Lösungen lassen sich als Modul bequem in bestehende Steuerungssysteme nachrüsten.
Sie möchten mehr über diese Steuerungslösungen erfahren? Kein Problem! Unter Kontakt erreichen Sie die Hallenheizungsspezialisten von KÜBLER.
Muuten: paljastamme seuraavan kuuman vinkin aiheesta ENERGIATEHOKKUUS JA HALLIRAKENNUKSET viikon kuluttua.
Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää energiaa säästävistä hallien lämmitysjärjestelmistä käytännössä.
Energiansäästö on tärkeä asia - kaikilla aloilla. Jos haluat tehdä lopun tehottomista lämmitysjärjestelmistä, oppaamme on juuri sinulle!
Pyydä ilmainen opas
Tämä saattaa myös kiinnostaa sinua
-
Miten energiaa käytetään oikein? Mitä tarkoittaa tehokkuus? Saksan hallituksen nykyisessä energiapolitiikassa on valtava kuilu toiveiden ja todellisuuden välillä. Teollisuusrakennuksia ei nimittäin kohdella teollisuusrakennuksina, koska niiden osuus rakennuksista on vain kaksi prosenttia - vaikka ne aiheuttavat 15 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Jälkimmäisellä ei ole tähän mennessä ollut merkitystä. Näihin kahteen prosenttiin kuuluu 420 000-480 000 hallirakennusta, joita teollisuus, kauppa ja kunnat käyttävät tuotantohalleina, logistiikkahalleina, työpajoina, urheiluhalleina tai myyntipaikkoina. Pieni määrä, joka vastaa merkittävästä osasta energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä Saksassa. -
Lämmityslakia (rakennusten energialaki - GEG) koskeva päätös on tehty, mutta kysymyksiä on vielä jäljellä. Huolestumiseen ei kuitenkaan ole aihetta: lainsäätäjä on säätänyt anteliaista siirtymäajoista, teknologisesta avoimuudesta ja käytännönläheisistä, kohtuuhintaisista säännöksistä, jotta voidaan siirtyä asteittain ilmastoneutraaliin lämmitykseen vuoteen 2045 mennessä. Jens Findeisen kertoo, mitä sinun on tiedettävä nyt, kun lämmität liike- ja teollisuusrakennuksia. -
Rakennusten energialain muutos: FDP ilmoittaa siirtymisestä energiatehokkuudesta päästötehokkuuteen.Kyseessä on vain pieni segmentti, mutta sillä on suuri merkitys: nykyisessä energiamurrosta käydyssä keskustelussa teollisuusrakennukset jätetään huomiotta. Niiden osuus Saksan rakennuskannasta on vain kaksi prosenttia. Ne vastaavat kuitenkin noin 15 prosentista rakennusten energiankulutuksesta ja siihen liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Nykyisessä rakennusten energialaissa (GEG) teollisuusrakennuksia kohdellaan kuitenkin samalla tavalla kuin päiväkoteja - ja lakiesitysluonnoksessa on viitteitä siitä, että liittovaltion hallitus haluaa keskittyä yksinomaan lämpöpumppuihin teknologiana. Tästä keskustellakseen KÜBLER GmbH kutsui asiantuntijoita Ludwigshafenissa järjestettyyn keskustelutilaisuuteen. Saksan liittopäivien FDP-ryhmän rakennuspoliittinen tiedottaja Daniel Föst ilmoitti aikovansa muuttaa lainsäädäntöjärjestelmää. -
Nur etwa die Hälfte deutscher Unternehmen weiß um seine Abwärmepotenziale – das schreibt die dena in ihrer Publikation zur Abwärmenutzung im Rahmen der Initiative EnergieEffizienz. Somit gehen jedes Jahr schätzungsweise 226 TWh nutzbare Wärme ungenutzt flöten. Das sind 36 % des Energieanteils des gesamten produzierenden Gewerbes. Unternehmen kostet das – ganz klar – immens viel Geld, doch gleichzeitig belastet die ungenutzte Abwärme die Umwelt. Rund 60 Mio. t des Treibhausgases CO₂ verdampfen damit pro Jahr unnötig in die Atmosphäre. Unternehmen können sich das heutzutage im Hinblick auf steigende Energiekosten und Klimaschutzziele einfach nicht mehr erlauben.
