EU:n päästökauppajärjestelmä ja CO₂-hinnoittelu - miten yritykset voivat saada otteen CO₂-kustannusten noususta?

Tärkeimmät tosiasiat lyhyesti:

• Vuodesta 2005 on ollut voimassa eurooppalainen päästökauppajärjestelmä EU-ETS 1, jolla säännellään energiaintensiivisten yritysten ja energiateollisuuden päästöjä päästökauppajärjestelmällä, joka perustuu katto- ja kauppaperiaatteeseen.
• Kansainvälisen oikeuden täytäntöönpanemiseksi Saksassa otettiin vuonna 2021 käyttöön fossiilisten energialähteiden hiilidioksidipäästöjen hinnoittelu (myös hiilidioksidivero), jota säännellään polttoaineiden päästökauppalailla (BEHG).
• Vuodesta 2027 alkaen EU-ETS 2 täydentää EU-ETS 1:tä rakennus- ja liikennesektoreilla ja Saksan CO₂-Korvata hinnoittelu
• Noin 75 % teollisuudessa tarvittavasta energiasta tarvitaan lämmitykseen.
• Älykkäillä tehokkuus- ja korvaustoimenpiteillä, kuten modernien, energiatehokkaiden hallilämmitysjärjestelmien käytöllä, yritykset voivat vähentää CO₂-kulutustaan huomattavasti ja alentaa kustannuksia merkittävästi.

Miten ETS toimii?

Euroopan päästökauppajärjestelmä EU-EHS (engl. Emissions Trading System EU-ETS) on vuodesta 2005 lähtien ollut keskeinen ilmastonsuojeluväline EU:ssa sekä kolmessa muussa maassa, Norjassa, Islannissa ja Liechtensteinissa (27+3). Vuodesta 2020 lähtien se on myös linkitetty Sveitsin päästökauppajärjestelmään. Tavoitteena on vähentää energia-alan ja energiaintensiivisten teollisuudenalojen CO₂-päästöjä ja muita kasvihuonekaasupäästöjä ja samalla ohjata kehitystä kohti ilmastoa säästäviä teknologioita. Tämä tapahtuu cap & trade -periaatteen mukaisesti, jossa määritellään vuosittain aleneva päästökatto (cap) ja jaetaan se yrityksille kaupattavien päästöoikeuksien (EUA – European Union Allowances) muodossa (trade). EU:n päästökauppajärjestelmä on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä kansallisten päästöoikeuksien jakosuunnitelmien (NAP) puitteissa.

• Cap (yläraja): Euroopan unioni on vuodesta 2013 lähtien asettanut vuotuisen ylärajan päästöoikeuksien piiriin kuuluvien yritysten kasvihuonekaasupäästöille. Yläraja on alle todellisten päästöjen määrä ja sitä alennetaan asteittain vuosien mittaan. Tällä hetkellä on tarkoitus, että sallittua päästömäärää alennetaan vuosittain 2,2 prosenttia. Sertifikaattimäärän lineaarinen alennus tiukentuu tulevina vuosina merkittävästi arvoihin -4,3 ja -5,43 %.
• päästöoikeudet (EUA - Euroopan unionin päästöoikeudet): Euroopan unioni jakaa tämän ylärajan (cap) päästökauppavelvollisille yrityksille kaupattavien päästöoikeuksien (myös saastusoikeuksien tai päästöoikeuksien) muodossa, jotka yritysten on lunastettava jokaisesta aiheuttamastaan CO₂-tonnista. Toisin sanoen: jokaisesta tonnista CO₂, jonka yritys päästää, se tarvitsee yhden sertifikaatin. Suurin osa näistä CO₂-sertifikaateista jaetaan huutokaupalla, ja EU jakaa pienen osan niistä ilmaiseksi. Yrityksen tarvitsemien sertifikaattien määrä määräytyy toistaiseksi ns. grandfathering-periaatteen mukaisesti. Sen avulla lasketaan energiamäärä, jonka yritys on kuluttanut tähän mennessä tai joka on välttämätön kyseisen yrityksen toiminnalle. Yrityksen on ostettava itse lisää sertifikaatteja sen osuuden osalta, joka voitaisiin mahdollisesti säästää modernisoinnin avulla.
• Kauppa (kauppa)Kaupankäynnin kohteena (EU ETS tai BEHG) ovat yritysten lunastamattomat sertifikaatit ja yleinen vapaa kiintiö. Tämä tarkoittaa sitä, että yritykset, joiden päästöt ovat alle jaetun määrän, voivat myydä ylijäämäpäästöoikeutensa jälkimarkkinoilla. Ostajia ovat yritykset, jotka tuottavat enemmän päästöjä kuin niille jaetut päästöoikeudet. Koska jaettujen päästöoikeuksien (EUA) määrää vähennetään vuosittain Euroopan päästökauppajärjestelmässä, kannustin säästöjen tekemiseen kasvaa. Esimerkiksi vuonna 2024 huutokaupattavien päästöoikeuksien määrä laski 85 miljoonaan, kun se vuonna 2023 oli 92 miljoonaa.

EU:n päästökauppajärjestelmä toimii siis markkinaperiaatteella, eli CO₂-päästöoikeuksien hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Taloudellisesti ilmaistuna päästöoikeudet ovat uusi Niukka hyödyke joka tuotiin markkinoille Tuotantotekijä voidaan käyttää tuotteiden valmistuksessa tai myydä edelleen markkinoilla. Mitä alempi yläraja (cap), sitä rajoitetummaksi ja kalliimmaksi sertifikaatit tulevat. Tämä luo taloudellisen kannustimen päästöjen vähentämiseen. Lisäksi tiettyjen tuotteiden markkinahinnat voivat kallistua, mikä voi myös johtaa ilmastoa kuormittavien tuotteiden entistä taloudellisempaan käyttöön.

nEHS Saksassa – hiilidioksidin hinta

CO₂-hinnoittelu on yleisesti ottaen ympäristöpoliittinen toimenpide, jossa hiilidioksidipäästöille (CO₂) asetetaan hinta verottamalla fossiilisia polttoaineita, kuten bensiiniä, dieselöljyä, lämmitysöljyä, maakaasua tai kivihiiltä. Tavoitteena on myös tässä tapauksessa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä luomalla taloudellisia kannustimia siirtyä ilmastoystävällisempiin vaihtoehtoihin, kuten uusiutuviin energialähteisiin tai energiatehokkaisiin teknologioihin. Euroopassa CO₂-hinnoittelua on toistaiseksi käytössä 20 maassa. Edelläkävijöitä olivat Suomi ja Puola, jotka ottivat tämän ilmastonsuojeluvälineen käyttöön jo vuonna 1990.

Saksa on luonut 1.1.2021 alkaen CO₂-hinnoittelullaan kansallisen päästökauppajärjestelmän (nEHS) aloille, jotka eivät kuulu EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin (eli liikenne, rakentaminen ja maatalous), ja siten saattanut NAP:n osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tätä säännellään polttoaineiden päästökauppalailla (BEHG). Vuodesta 2024 lähtien se kattaa myös jätteiden polttolaitosten CO₂-päästöt. Näin ollen myös tieliikenteessä ja lämmityksessä sovelletaan niin sanottua CO₂-hintaa. Vuoden 2021 käyttöönoton jälkeen CO₂-hinnat ovat nousseet Saksassa vuosittain. Ne määriteltiin aluksi kiinteiksi hinnoiksi (2021–2025), mutta vuodesta 2026 alkaen ne korvataan sertifikaattien kaupalla hintakäytävässä. Hinta tulee olemaan 55–65 euroa sertifikaattia kohti. Vuodesta 2027 alkaen tämä järjestelmä on kuitenkin tarkoitus korvata kokonaan uudella EU ETS 2 -järjestelmällä.

*Huom: Vuodeksi 2026 siirtyminen todistusten kauppaan hintakäytävällä 55-65 euroa hiilidioksiditonnilta on mahdollista.₂ . Vuodesta 2027 alkaen EU-ETS 2 korvaa nykyisen hinnoittelun ottamalla käyttöön vapaan päästöoikeuksien kaupan markkinoilla, jossa hinnat voivat asiantuntijoiden mukaan vaihdella 70 ja 340 euron välillä päästöoikeutta kohden. Tässä kaaviossa on oletettu 200 euron hinta päästöoikeutta ja tonnia CO₂ kohden. (Lähde: KÜBLER GmbH Energiesparende Hallenheizungen)

Ketkä ovat EU:n päästökauppajärjestelmän ja hiilidioksidipäästöjen hinnoittelun piirissä?

Yritykset ovat joko velvollisia osallistumaan päästökauppaan – EU-ETS tai CO₂-hinnoittelu (BEHG) – tai voivat liittyä vapaaehtoiseen päästökauppaan. EU-ETS koskee kaikkia 27:ää Euroopan unionin jäsenvaltiota. Lisäksi Norja, Islanti ja Liechtenstein ovat liittyneet järjestelmään (27+3). Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti osallistuivat EU-ETS-järjestelmään 31.12.2020 asti (Brexit). Ensimmäisen vaiheen EU-ETS 1 -järjestelmässä rekisteröidään noin 9 000 energia-alan laitoksen ja energiaintensiivisen teollisuuden laitoksen päästöt, joiden laitosten lämpöteho on yli 20 megawattia. Yhteensä nämä laitokset aiheuttavat noin 40 % Euroopan kasvihuonekaasupäästöistä. EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) liitteen 1 mukaan näihin kuuluvat erityisesti:

• Voimalaitokset
• Mineraaliöljyn jalostamot
• Raudan ja teräksen sulatus
• Sementin ja kalkin tuotanto
• Lasi-, keramiikka- ja tiiliteollisuus
• Paperin ja selluloosan tuotanto
• Euroopan sisäinen lentoliikenne (vuodesta 2012)
• Meriliikenne (vuodesta 2024 alkaen)

Vaikka laitosten määrä jakautuu lähes yksi yhteen teollisuus- ja energiasektoreiden kesken, energiantuotantolaitokset vastaavat noin kolmesta neljäsosasta päästöistä. Noin puolet energialaitoksista on suuria polttolaitoksia eli voimalaitoksia, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia ja lämpölaitoksia, joiden nimellinen lämpöteho on yli 50 MW. Nämä laitokset vastaavat yli 98 prosentista energiasektorin päästöistä. Neljä suurta energiantoimittajaa eli RWE, Vattenfall, E.ON ja EnBW ovat suurten polttolaitosten pääasiallisia toimijoita Saksassa.

Saksan ja hiilidioksidipäästöjen hinnoittelun osalta velvollisuus luovuttaa päästöoikeuksia on periaatteessa niin sanotuilla "markkinoille saattavilla", eli yrityksillä, jotka myyvät dieselpolttoainetta, bensiiniä ja vastaavia tuotteita ensimmäistä kertaa Saksassa (upstream-lähestymistapa). Tämä nEHS koskee puolestaan pääasiassa öljykauppiaita, nestekaasukauppiaita, maakaasu- ja lämmöntoimittajia, hiilen toimittajia ja käyttäjiä sekä maahantuojia ja jalostamoita.

Kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi CO₂-veron ja EU:n päästökauppajärjestelmän välinen vuorovaikutus on Saksassa järjestetty siten, että CO₂-veron kustannuksia ei tarvitse siirtää EU:n päästökauppajärjestelmän laitosten ylläpitäjille.

Mitä yhteistä EU:n päästökauppajärjestelmällä ja hiilen hinnalla on? Missä ovat erot?

CO₂-vero ja EU-ETS ovat erilaisia mekanismeja CO₂-sääntelyyn. Molempien järjestelmien tavoitteena on vähentää CO₂-päästöjä. CO₂-hinnoittelun ja EU:n päästökauppajärjestelmän EU-ETS:n väliset yhtymäkohdat ovat siis pääasiassa yhteisessä tavoitteessa: ilmastonmuutoksen torjumisessa. Molemmat mekanismit hinnoittelevat CO₂-päästöt ja luovat siten kannustimia päästöjen vähentämiseen. Niissä on kuitenkin myös eroja, erityisesti siinä, miten CO₂-hinta määritetään ja mitkä sektorit kuuluvat järjestelmän piiriin. EU:n päästökauppajärjestelmässä CO₂-hinta muodostuu markkinoilla, kun taas CO₂-veron hinta määräytyy valtion toimesta.

EU-ETS 2 – uusi päästökauppajärjestelmä, jolla on merkittäviä vaikutuksia hiilidioksidipäästöihin₂-Kustannukset?

Vuodesta 2027 alkaen Fit for 55 -paketin yhteydessä otetaan käyttöön uusi itsenäinen päästökauppajärjestelmä, EU-ETS 2. Se koskee tieliikenteen, rakennusten sekä teollisuus- ja energiantuotantolaitosten päästöjä, jotka eivät niiden koon vuoksi kuulu EU-ETS 1:n piiriin. Hinnoittelu tapahtuu samalla tavalla kuin jo Kansallinen päästökauppajärjestelmä (nEHS) otetaan käyttöön vuonna 2021. Upstream-lähestymistavasta. Oikeudet huutokaupataan kokonaan, joten CO₂-hinnat muodostuvat hiilimarkkinoilla. Saksa on toistaiseksi asettanut ylärajaksi 55–65 euroa, EU-tasolla keskustellaan 45 eurosta, mutta kriitikot viittaavat tässä yhteydessä ohjausvaikutuksen puuttumiseen. Muiden ennusteiden mukaan hinnat nousevat huomattavasti korkeammiksi. Asiantuntijat arvioivat EU:n päästökauppajärjestelmän 2 käynnistyessä hintaväliksi 70–340 euroa sertifikaattia kohti.

CO₂-kustannukset ja taloudellisuus vuodesta 2027 lähtien – käytännön esimerkki*

* Kanter & Schlosser Metallgesellschaft mbH, Trier (Grafiikka: KÜBLER GmbH Energiesparende Hallenheizungen).

EU:n komissio keskustelee parhaillaan suunnitelmista ottaa käyttöön "Clean Industrial Deal". Kattavan toimenpidepaketin tavoitteena on tehdä Euroopan taloudesta kilpailukykyisempi ja samalla ilmastoystävällisempi. Puhtaan teollisuuden paketti keskittyy neljään keskeiseen alaan:

• Autetaan erityisesti energiaintensiivisiä aloja siirtymisessä.
• Lisää vihreää teknologiaa EU:sta
• Byrokraattisten esteiden vähentäminen
• Jopa 100 miljardin euron rahoitus

Johtopäätös: Tällä hetkellä voidaan vain spekuloida tulevien CO₂-hintojen tasosta, ja myös se, mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa kaupan ja teollisuuden yrityksille, on vielä täysin epävarmaa. Selvää on, että vuodesta 2027 lähtien CO₂-hinnoittelu tulee olemaan entistä kansainvälisempää ja dynaamisempaa. Vuodesta 2030 lähtien saatetaan tehdä uusia muutoksia, jotka tiukentavat sääntelykehystä. Lisäksi Saksan ja EU:n kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden vuoksi yritysten on varauduttava pitkällä aikavälillä tiukempiin CO₂-päästövähennystavoitteisiin.

Mitä mahdollisuuksia yrityksillä on säästää CO₂-kustannuksissa?

CO₂-veron etuna on, että politiikka luo todellisia kannustimia, joilla yrityksille ja kuluttajille tehdään energiatehokkuus, ilmastoystävällisten energialähteiden käyttö ja innovatiivisten tuotteiden kehittäminen houkutteleviksi. Yrityksenä tai kuluttajana päätätte siis itse: onko teille järkevämpää maksaa CO₂-vero vai torjua kustannusten nousua sopivilla toimenpiteillä? Vinkkimme: yritä saavuttaa tavoitteesi mahdollisimman vähällä energialla ja harkitse uusiutuvien energialähteiden käyttöä pitkällä aikavälillä. Näin molemmat osapuolet hyötyvät: ilmasto ja yrityksesi. Seuraavassa annamme esimerkkejä siitä, miten voit käyttää CO₂-veroa älykkään strategian avulla kestävän kehityksen ja tehokkuuden ohjausvälineenä.

Investoi ja hyödy energiatehokkuudesta

Lämmön osuus monien teollisuudenalojen energiankulutuksesta on noin 75 %, ja se tarjoaa suurimman vipuvaikutuksen energian ja kustannusten vähentämiseen. Energiatehokkaat hallien lämmitysjärjestelmät, kuten Fair.AIdH-teknologiat (esim. FUTURA, ELEXTRA) yhdistettynä älykkäisiin ohjausjärjestelmiin (esim. CELESTRA) on osoitettu vähentävän energiankulutusta jopa 70 % ja enemmän. Kun otetaan huomioon teollisuuden suuri kulutus, tämä vähentää merkittävästi myös yritysten ja ympäristön kuormitusta. Vaihtaminen on usein odotettua helpompaa ja voidaan yleensä toteuttaa käytön aikana.

Siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin

Laadukkaiden hallien lämmitysjärjestelmien käyttöikä on 20, 30 vuotta ja enemmänkin. Valitse jo nyt energiajoustava tekniikka, jotta voit vaihtaa uusiutuviin energialähteisiin, kuten aurinkosähköön tai vetyyn, milloin tahansa, kun investoit uuteen lämmitysjärjestelmään. Hyvä asia on se, että näiden järjestelmien avulla voit hyödyntää kustannustehokkaimpia energialähteitä jo nyt ja käyttää niitä myös yhdistelmänä. Näin voit helposti täyttää ilmastoneutraaliuden vaatimukset vuoteen 2045 (Saksa) tai 2050 (EU) mennessä vaarantamatta yrityksesi kannattavuutta. Samalla tasoitat tietä energiaomavaraisuuteen.

Vuokraaminen sijoittamisen sijaan - miksi se kannattaa

Jokainen päivä, jonka vanhentuneet hallien lämmitysjärjestelmät jatkavat toimintaansa, merkitsee kohtuuttomia kustannuksia ja ympäristökuormitusta. Monet päättäjät ovat tietoisia tästä, ja saneerausruuhka on hyvin tiedossa, mutta silti lämmityksen nykyaikaistamisen toistuvaan lykkäämiseen on lukuisia liiketaloudellisia syitä. Ratkaisu tähän ongelmaan on kuitenkin vähemmän tunnettu: älykäs vuokramalli nimeltä Lämpölaitos. Tämä vuokramalli on taloudellisesti kiinnostava yritysten kannalta kahdessa mielessä:

• Ei investointeja
• Ei poistoja
• Jopa 20 %:n kokonaiskustannussäästö järjestelmästä riippuen.

Syynä tähän on nykyaikaisten teknologioiden tehokkuus. Säästetyt energiakustannukset ylittävät yleensä vuokrakustannukset ja pienentävät kokonaislämmityskustannuksia. Jos et voi tai halua investoida, mutta haluat silti hyötyä nykyaikaisista tehokkaista teknologioista tuotanto- ja varastohallien lämmityksessä ja siten alentaa CO₂-hinnoittelusta aiheutuvia lisäkustannuksia, HeizWerk on sinulle oikea valinta.

Johtopäätös: Aloita nyt yrityksesi CO₂-päästöjen vähentäminen!

Vaikka Yhdysvaltojen ja Saksan hallitusten vaihdoksen vuoksi monet asiat ovat vielä auki ja jotkut EU:n päätökset odottavat vielä ratkaisua, yritysten tulisi kehittää ajoissa strategioita, jotta ne ovat valmiita tulevaisuuteen viisaasti ja turvallisesti. Hanki yleiskuva säästömahdollisuuksistasi ja vähennä kohdennetusti CO₂-päästöjä ja energiankulutusta. Erityisesti hallirakennuksissa lämmityksen modernisointi energiajoustavilla järjestelmillä (Fair.AIdH*-teknologiat) tarjoavat suuria säästömahdollisuuksia. Näin voit paitsi kompensoida korkeat energian hinnat, myös parantaa yrityksesi kannattavuutta ja tulevaisuuden varmuutta. Laske mieluusti ilmainen CO₂-laskuri ja saat alustavan arvion siitä, missä ja miten voit vielä vähentää!

Lähteet:

• CO₂-vero Euroopassa: 19 EU-maata on ottanut käyttöön CO₂-maksun | INDUSTRIEMAGAZIN
• Eurooppalainen päästökauppa | Federal Environment Agency
• Kansallinen jakosuunnitelma - Wikipedia
• Päästökaupasta saatavat tulot jälleen ennätystasolla | Ympäristökeskus
• https://de.wikipedia.org/wiki/European_Green_Deal#:~:text=Mit%20der%20Zustimmung%20durch%20den,29.%20Juli%202021%20in%20Kraft
• https://correctiv.org/faktencheck/2025/02/21/emissionshandel-was-ueber-die-zukuenftige-entwicklung-der-CO₂-preise-bekannt-ist/
• https://carboneer.earth/de/2024/09/das-neue-eu-ets-2-bepreisung-von-emissionen-in-gebaeuden-und-im-strassenverkehr/
• https://www.t-online.de/mobilitaet/aktuelles/id_100720166/preise-fuer-benzin-und-diesel-neue-prognose-so-teuer-wird-tanken-ab-2027.html